Blogikuva280817.jpg

Mistä on hyvä työpaikka tehty?

Olet varmaan miettinyt otsikon kysymystä, miksi jotkut työpaikat ovat hyviä, jotkut suorastaan erinomaisia ja jotkut, no eivät niin hyviä. Avaan nyt omaa pohdintaani ja näkemykseni aiheesta. Tämä näkemys on alkanut kehittyä 80-luvulta alkaen, kun pikkupoikina olimme veljeni kanssa suurimman osan kesistä yrittäjä-isämme mukana töissä. Sen jälkeen noin kymmenen erilaista työtä ja työpaikkaa; kesätyöntekijänä, yrittäjänä, harjoittelijana, johdettavana ja johtajana, suorittavaa työtä tekevänä, asiantuntijana, esimiehenä, yksityisellä, valtiolla, pienissä, keskikokoisissa ja isoissa.

Innostuksen vaikutukset

Kaikissa näihin liittyvistä hyvistä muistoista nousee päällimmäisenä yksi tunne – Innostus. Siis antaumus, kova halu, palo, motivaatio jne. Ei tietenkään tarvitse olla jatkuvassa flow-tilassa kuin helium-pallo, mutta arkisemmin sanottuna pidän työstäni ja sen haasteista sekä kaikesta kehittymisestä mitä se tarjoaa. Josta seuraa aikaan saamisen tunne, mielihyvää, tyytyväisyyttä, positiivisuutta, energiaa, oppimista, innovaatioita jne. Kun innostuneet ihmiset sitten työskentelevät yhteydessä toisiinsa ja yhteisin tavoittein nämä vaikutukset kasvavat eksponentiaalisesti. Kysykää vaikka start-upeista tai Pata Degermanilta.

Hyvän työpaikan perussolu on tekemisestä innostunut ihminen. Innostunut ihminen motivoituu sisältä päin ja työn imu auttaa jaksamaan. Siksi onkin tärkeä, että teet sitä mikä sinua innostaa ja rikastatte sekä muokkaatte tehtäviä (mahdollisuuksien mukaan) mahdollisimman innostaviksi. Eihän meistä kukaan mene harrastusryhmään tai harrastajaksi urheilulajiin, josta ei ole innostunut. Jos rekrytoijana minun pitäisi tehdä vain yksi kysymys se olisi: Oletko innostunut työstäsi?
 

Arvostus ja luottamus

Koska innostuksen vaikutukset ovat näin upeita on hyvä miettiä ja tiedostaa myös mahdolliset karikot. Kun mietin hetkiä ja tilanteita, joissa oma innostukseni on kokenut kolhuja, menevät suurelta osin otsikon -Arvostus ja luottamus alle.

Esimiehen tai työkaverin epäasiallinen, loukkaava tai väheksyvä käytös on ehkä pahin karikko. Siitä tulee nopeasti ”pidä tunkkis” -tunnelma, koska se loukkaa yhteenkuuluvuuden ja kunnioituksen tarpeitamme. Toisaalta on hyvä tiedostaa myös oma osuus näissä tapauksissa pyrkien kehittämään vuorovaikutustaan ja tapaa toimia. Jari Parantainen joutui luennollaan kysymään yli kymmeneltä kuulijalta, miten asiakkaalle tapahtunut moka hoidetaan parhaiten, ennen kuin sai vastauksen. ”Pyydä anteeksi ja sovi mahdollisimman nopeasti”, on paras lääke näihin työpaikankin konflikteihinkin.

Toisena vaanii toiminnan vapauden ja tilan puute sekä liiallinen kontrolli, joka ei todellakaan viesti luottamuksesta. Toisaalta luottamus pitää ansaita ja osoittaa. Tässäkin avoimuus ja keskustelu ovat parhaita lääkkeitä. Yhtä kaikki, saadaksemme omat kykymme innostuksen kautta täyteen käyttöön me tarvitsemme muiden arvostusta.

Kolmantena ja ehkä kaikkein suurimpana riskinä onkin juuri innostus itse. Motivoitunut, innostunut ihminen imee itselleen tehtäviä kuin kuiva pesusieni vettä. Koska aikaansaaminen on niin palkitsevaa, voivat ylikuormituksesta viestivät sensorit mennä pois päältä tai ainakaan henkilö itse ei niiden signaaleja havaitse. Jokainen meistä jaksaa ylikuormitustilannetta yksilöllisesti, mutta kaikilla tulee jossain vaiheessa raja vastaan. Meidän vastuullamme työkavereina ja esimiehinä on kunnioittaen pitää huolta toisistamme näissäkin tilanteissa.

Riittää kun teet parhaasi

Kun 2009 tulin YAP:iin hoitamaan uutta toimintoa ohuehkolla tieto- ja kokemuspohjalla olin luonnollisesti jännittynyt ja aluksi epävarmakin, mutta samalla erittäin innostunut. Hyvin pian sain itsestäni parhaani irti ja nautin työstäni. Mikä tämän sai aikaan? Se tuli siitä yksinkertaisesta tavasta, jolla esimieheni ja muutkin YAP:ssa minua kohtelivat: ”Riittää kun teet parhaasi”. Eivätkä he vain sanoneet näin, vaan arkipäivän teossa ja puheissa välittyi sama luottamus ja arvostus. Tällaisessa ympäristössä ihminen ottaa haasteen vastaan ja saa itsestään parhaan irti.

Palautteen ja palkitsemisen ottaminen mukaan aivan arkipäivän vuorovaikutukseen ja käytökseen tukee ja vahvistaa turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä auttaa meidät ottamaan kykymme täyteen käyttöön.

Työhyvinvointia vai hyvä työpaikka?

Mietit ehkä, miksi en ole tässä kirjoituksessa maininnut työhyvinvointi -sanaa? En erityisesti pidä tästä sanasta, koska sen ympärillä on paljon liiketoimintaa ja temppuja. Mielestäni on hiukan yksipuolista erottaa pelkkää työhyvinvointi kokonaisuudesta. Hyvä työpaikka tuottaa hyvinvointia, tyytyväisyyttä ja muita myönteisiä asioita, jotka ulottuvat ihmisen koko elämään ja persoonaan ja päinvastoin.

Hyvään työpaikkaan liittyvien ajatusten jäsentäminen ja kirjoittaminen ovat olleet hyödyllisiä siksikin, että se auttaa huomaamaan omat kehityskohteet matkalla kohti parempaa työpaikkaa. Ehkä näin tapahtuu myös sinulla? Kommentoi ja kerro omia kokemuksiasi ja näkemyksiäsi. Kiitoksia ajastasi.

Heikki on vahvasti YAP:iin, asiakkaisiin ja henkilöstöön sitoutunut yrittäjä. Email: heikki.karki@yap.fi